Viikko 49

Aloitetaan kemian historialla

1. a) Tutustu johonkin kemian historian merkkihenkilöön (täältä vinkkejä).

    b) Kokoa kiinnostavasta henkilöstä pieni tietopaketti (5-7 ppt-diaa).

     - Kerro jotain ko. henkilöstä

     - Millä aikakaudella hän eli

     - Kerro, millaisen kemian alan keksinnön hän teki, ja mikä sen merkitys on.

2. Useita merkittäviä keksintöjä on tehty vahingossa. Välillä tosin niiden todellinen luonne on hahmottunut vasta myöhemmin (kuten esim. talidomidi, LSD, nikotiini) tai käyttötarkoitus kuulostaa ensi kuulemalta aika erikoiselta (esim. lipeä, jolla valmistetaan jouluherkkua ja avataan tukkeutuneita viemäreitä). 

Hahmota jonkin aivan tavallisen, usein käyttämäsi kemikaalin historia ja tutustu sen vaiheisiin. Voit katsella vaikka lääke- tai siivouskaappiin tai ruuanlaittoon liittyviin kemikaalihin.

3. Lähetä sähköpostilla (jatkossa varmaan käytetään jotain toista tapaa) minulle sami.suvanne(ättä)fai.fi perjantaihin 7.12. mennessä.

Valinnainen valokuvauskurssi: harjoitukset

Kuvausharjoitus 1: Liike

• Kuvaa liikettä.
• Mitä kehokeinoja liikkeen kuvaamiseen löydät?
• Koeta sekä pitäen kameraa paikallaan, että kameraa liikuttaen.

Kuvausharjoitus 2: Syväterävyys

• Kuvaa ihmistä ja esineitä siten, että
• syväterävyysalue on pieni
• syväterävyysalue on suuri
• Miten tämä vaikuttaa henkilökuvissa?
• Kokeile esineitä kuvatessasi myös ns. makrokuvia, sen verran kuin objektiivi antaa myöten.

Kuvausharjoitus 3: Kuvakulmat

• Kuvaa ihmistä eri kulmista.
• Miten kuvakulma vaikuttaa kuvan tunnelmaan?
• Millaisissa tilanteissa näitä tehokeinoja voi käyttää ja mitä saavutetaan?
• Kuvaa
• Kohteen arvoa korostava kuva
• Kohteen väheksyvä kuva

Kuvausharjoitus 4: Sommittelu

Ota esimerkkikuvat seuraavista

• Kultainen leikkaus/kolmiosääntö
• Huomioi horisontti, jos mahdollista
• Pakopisteitä eri tilanteissa
• Kolmiosommittelua käyttäen
• Kolmio, kärki alas
• Kolmio, kärki ylös
• Kuva, jossa käytät luonnon raameja
• Täytä etuala (ota sama kuva myös ilman täytettä)

Otetaan sekä jpg- että raw-kuvat

Matematiikka

Matematiikka: terveyden matematiikkaa (kirja s. 301)

1. Tutustu kirjan tekstin ja esimerkkien avulla painoindeksiin ja sen laskemiseen.
   
   
2. Tee parityönä tai kolmen ryhmissä tehtävät 1, 2, 3, 4 ja 5 s. 305.
   
   
3. Pohdi/kokeile, miten paljon yhden kilon painonmuutos vaikuttaa painoindeksiin.
   
   
4. Tutustu myös kuntoindeksin laskuesimerkkiin sivulla 303 ja tee tehtävät 6 ja 7.
   
   
5. Pohdi, kannattaako kävelytestissä ’hyvän tuloksen saadakseen’ mennä mahdollisimman lujaa vai koettaa passailla syke mahdollisimman matalaksi (vrt. tehtävä 7)?
   
   
6. Pohdi myös, miksi kuntoindeksin määrityksessä on mukana näin monta muuttujaa. Mihin niitä tarvitaan? (”Ei mihinkään” ei riitä vastaukseksi tässä kohdassa)
   
   
7. Voit myös kokeilla nettilaskuria kuntoindeksin apuna, esim: kuntoindeksilaskuri, ja testata, miten eri arvojen muutokset vaikuttavat kuntoindeksiin.

Tee tehtävät paperille välivaiheineen, käymme ne vielä yhdessä läpi.

Huom! Edellisen tunnin laiskanläksyjä keränneet takarivin sankarit palauttavat tehtävät tiistaina.

Fysiikka

Fysiikka: Lasketaan ihmisen ravintotaloutta

1. Listaa ensin oma keskimääräinen päivittäinen ravintosi. Siis aamiainen, lounas, päivällinen ja välipalat, ja lasku yhteen, kuinka paljon mitäkin ruoka-ainetta nautit.
    
2. Käytä esim. oheisia arvoja hyväksesi ja laske, millainen päivittäinen energiansaantisi on.
   
3. Laske käyttäen kirjan tietoja, mikä olisi omalla kohdallasi ihanteellinen päivittäinen energiamäärä (muista, että tässä on paljon yksilöllisiä eroja).
    
4. Suunnittele itsellesi ruokavalio kahdeksi päiväksi käyttäen hyväksi tehtävien 1-3 tietoja sekä suomalaisia ravitsemussuosituksia. Tarkastele samalla, miten suositukset ovat muuttuneet vuodesta 1987 vuoteen 2005.
   
5. Laske myös ns. worst case scenario, eli mieti, millaisen energiapommin ahdat itseesi (tai joku läheisesi ahtaa itseensä) kun mässäilynhimo iskee.
   
6. Oululaisessa Kauppuri5:ssä voi osallistua Ultimate Burger Challenge:n, jossa syötävänä on noin 3,5 kiloa painava "Cheddar pekonilla".
   Jättimäiseen burgeriin kuuluu kolme 700 gramman painoista pihviä, 16 cheddarjuusto siivua, puolisen kiloa pekonia, noin 500 grammaa painava leipä, punasipulia, tomaattia, salaattia sekä bbq- ja remoulade-kastikkeita.
   Laske, millaisen määrän energiaa yksi jättihampurilainen sisältää. Kuinka pitkään itse pärjäisit yhdellä annoksella (vrt. teht. 3)?

Kemia

Viikko 49: Aloitetaan kemian historialla

1. a) Tutustu johonkin kemian historian merkkihenkilöön (täältä vinkkejä).

    b) Kokoa kiinnostavasta henkilöstä pieni tietopaketti (5-7 ppt-diaa).

     - Kerro jotain ko. henkilöstä

     - Millä aikakaudella hän eli

     - Kerro, millaisen kemian alan keksinnön hän teki, ja mikä sen merkitys on.

2. Useita merkittäviä keksintöjä on tehty vahingossa. Välillä tosin niiden todellinen luonne on hahmottunut vasta myöhemmin (kuten esim. talidomidi, LSD, nikotiini) tai käyttötarkoitus kuulostaa ensi kuulemalta aika erikoiselta (esim. lipeä, jolla valmistetaan jouluherkkua ja avataan tukkeutuneita viemäreitä). 

Hahmota jonkin aivan tavallisen, usein käyttämäsi kemikaalin historia ja tutustu sen vaiheisiin. Voit katsella vaikka lääke- tai siivouskaappiin tai ruuanlaittoon liittyviin kemikaalihin.

3. Lähetä sähköpostilla (jatkossa varmaan käytetään jotain toista tapaa) minulle sami.suvanne(ättä)fai.fi perjantaihin 7.12. mennessä.

TAKU

Tähän mennessä on pohdittu, mitä taide ja kulttuuri ovat, ketkä vievät Suomi-kuvaa maailmalle ja millainen se on, sekä tutustuttu taiteen historiaan.

Viikko 34

Maanantai 20.8.

Ensimmäinen tunti

• Tutustu pareittain johonkin kiinnostavaan taideteokseen. Teoksen voit valita itse, se voi olla maalaus, veistos, installaatio tms.
• Valmistele esitys (powerpoint) ko. teoksesta muulle luokalle.
• Esityksen kesto noin kolme minuuttia, sisältäen itse teoksen, myös lyhyen kuvauksen siitä, sekä oman pohdinnan, miksi valitsitte juuri tämän teoksen.
• Tallenna esitys O -asemalle luokan kansioon, tiedostonimeen työparin nimet.

Toinen tunti

•  Tutustu pareittain johonkin kiinnostavaan taiteilijaan.
• Valmistele esitys (powerpoint) muulle luokalle.
• Esityksen kesto noin viisi minuuttia, sisältäen itse taiteilijan, myös lyhyen elämänkerran, kiinnistavimmat työt, sekä oman pohdinnan, mitä mietteitä ko. taiteentekijä teissä herättää.
• Tallenna esitys O -asemalle luokan kansioon, tiedostonimeen työparin nimet.

Jatketaan työtä ja esitellään tuloksia keskiviikkona (22.8.)

Jakso 1, syksy 2012

Aika	Ma	Ti	Ke	To
8-10	TAKU Säe10 Sähkö ATK (huom. muuttunut paikka)	Fy LH11B 178/176 sote	TAKU Säe10 Raksa ATK	Fy LH11B 178/176 sote
10-12	TAKU Elt10, LO10 Sähkö ATK (huom. muuttunut paikka)	Ma LH11B 178/176 sote	TAKU Elt10, LO10 Raksa ATK	Ma LH11B 178/176 sote
12-14	Kemia Lehi11 Kemian luokka	Kemia Lehi11 Kemian luokka	Valok Kokki10 Viestintä päätyluokka	Valok Kokki10 Viestintä päätyluokka