Fysiikkaa yhteistoiminnallisesti

Tähän säikeeseen keskiviikon fysiikan juttuja. Jos on kysyttävää, kommentoi alle.

/sami

Kokkailijan kemiaa: hiilihydraatit

Hiilihydraatit

Seuraavaksi tutustutaan hiilihydraattihin. Ravitsemuksessa puhutaan paljon hiilihydrateista, niiden määrästä ja merkityksestä ravinnossa. 

Yksinkertaisia hiilihydraatteja ovat erilaiset sokerit. Pidempiketjuisia esim. tärkkelys ja selluloosa. 

Tehtävät

Tutustu hiilihydraatteihin ja vastaa seuraaviin kysymyksiin.

1. Millä tavoin ne jaotellaan?

2. Minkä tyyppisiä hiilihydraatteja ravinnosta saa (esim. fruktoosia hedelmistä)? Mihin  niitä tarvitaan elimistössä?

3. Mihin perustuu vähähiilihydraattisen ruokavalion (esim Atkinsin dieetti) laihduttava vaikutus? Mitä muita vaikutuksia elimistölle tällaisella dieetillä voi olla? Lisää mukaan myös omia ajatuksiasi ja mielipiteitä (niitä ei arvostella oikeiksi tai vääriksi).

Kokeelliset tehtävät

1.

Onko kaikki makea sokeria, ja miten makeaa sokeri oikein on?

Ihmisen makuaisti on loppujen lopuksi aika yksinkertainen -ja toisaalta kovasti kompleksinen. Nyt tutustutaan erilaisten sokerien maailmaan ja samalla makeutusaineisiin.

Tee saman pitoisuuden omaava liuos erilaisista sokereista ja makeutusaineista. 

Ainekset löydät kemianluokasta/opetuskeittiöltä. Tutkitaan ainakin fruktoosi, sakkaroosi, stevia, aspartaami, fariinisokeri, hunaja. 

Ota lähtökohdaksi kirjallisuuden mukaan makein aine, eli makeutusaineen kyseessä ollen muutama makeutusainetabletti ja liuota ne pieneen määrään (mittaa veden määrä) vettä. Liuota sama määrä muita makeita aineita saman kokoiseen vesimäärään ja maistele.

Jos vähemmän makeiden aineiden makeutta ei havaita, muuta niiden pitoisuus kymmenkertaiseksi ja koeta uudestaan.

Kirjaa havainnot ylös ja mieti myös, missä yhteydessä tiedät erilaisia sokereita ja makeutusaineita käytettävän, tai mihin käyttöön ne mielestäsi sopisivat.

2. 

Tärkkelysliuos.

Tässä yksinkertaisessa kokeessa tehdään kolloidi nimeltä suspensio, jonka ominaisuuksia tutkitaan epätieteellisin menetelmin.

Sekoita suuressa astiassa toisiinsa 1 dl maissijauhoa ja 0,5 dl vettä.
Upota kädet syntynneseen seokseen ja tunnustele sitä.

Purista seosta tiukasti, ja höllää puristusta sitten hitaasti. Mitä havaitset?

Kokkailijan kemiaa: rasvat

Tutustumme tällä viikolla rasvoihin.
Kirjallinen osa
1. Mitä rasvat ovat kemiallisesti? Miten ne muodostuvat?
2. Mitä tarkoitetaan kovalla ja pehmeällä rasvalla?
3. Mainitse viisi rasvojen tärkeää ominaisuutta ruuanvalmistuksen ja ravitsemuksen kannalta.
4. Mitä eri rasvalaatuja löydät opetuskeittiöltä/omasta keittiöstäsi? Mainitse jokaiselle jokin käyttötarkoitus.


Kokeellinen tehtävä: Suklaan temperointi.
Suklaan temperoinnilla haetaan suklaasta enemmän aromeja, parempaa suutuntumaa, parempaa ulkonäköä ja parempaa säilyvyyttä. Temperoinnissa on kyse siitä, että muuttamalla suklaan lämpötilaa saadaan suklaassa olevien rasvojen kiderakenne muokattua sopivaksi. Suklaan kaakaovoi sisältää useita erilaisia rasvoja, jotka jäähtyessään muodostavat kuutta eri kidemuotoa. Näistä kidemuodoista yksi on sulamispisteeltään 34 astetta, tämän kidemuodon suklaa säilyy hyvin huoneenlämmössä mutta sulaa suussa täydellisesti. Temperoinnilla pyritään hävittämään epäsuotuisat kidemuodot ja saamaan koko suklaamassa samanlaiseksi.
(Lähde: Anu Hopia: Kemiaa keittiössä. Kustannusosakeyhtiö Nemo 2008)

Tehtävänäsi on
1. Tutustu suklaan temperointimenetelmiin ja laadi koejärjestely.
    - Lämpömittarin saa tarvittaessa lainata kemianluokasta
2. Toteuta koe kahdella eri suklaalaadulla.
    - Tee muistiinpanoja kokeen aikana.
3. Kirjaa ylös ja raportoi.
   - Muista, että 'pieleen mennyt' koe on se opettavaisin. Tässä tapauksessa myös maistuva.
   - Sisällytä raporttiin kuvat suklaasta ennen ja jälkeen operaation.

Kemiaa keittiössä

Tutustu makujen maailmaan: http://www.city.fi/artikkeli/flavor+pairing+kotikeittiossa/5275/

Testaa myös demoa: foodpairing.com.

Välipalatehtävä:
1. Tutustu Flavor Pairing -käsitteeseen.
2. Suunnittele jokin etukäteen oudolta kuulostava makuyhdistelmä.
3. Kirjaa ylös, mitä odotat makuelämykseltä
4. Testaa.
5. Kirjaa ylös kokemukset.
6. Kommentoi tuohon alle.

Viikko 49

Aloitetaan kemian historialla

1. a) Tutustu johonkin kemian historian merkkihenkilöön (täältä vinkkejä).

    b) Kokoa kiinnostavasta henkilöstä pieni tietopaketti (5-7 ppt-diaa).

     - Kerro jotain ko. henkilöstä

     - Millä aikakaudella hän eli

     - Kerro, millaisen kemian alan keksinnön hän teki, ja mikä sen merkitys on.

2. Useita merkittäviä keksintöjä on tehty vahingossa. Välillä tosin niiden todellinen luonne on hahmottunut vasta myöhemmin (kuten esim. talidomidi, LSD, nikotiini) tai käyttötarkoitus kuulostaa ensi kuulemalta aika erikoiselta (esim. lipeä, jolla valmistetaan jouluherkkua ja avataan tukkeutuneita viemäreitä). 

Hahmota jonkin aivan tavallisen, usein käyttämäsi kemikaalin historia ja tutustu sen vaiheisiin. Voit katsella vaikka lääke- tai siivouskaappiin tai ruuanlaittoon liittyviin kemikaalihin.

3. Lähetä sähköpostilla (jatkossa varmaan käytetään jotain toista tapaa) minulle sami.suvanne(ättä)fai.fi perjantaihin 7.12. mennessä.

Valinnainen valokuvauskurssi: harjoitukset

Kuvausharjoitus 1: Liike

• Kuvaa liikettä.
• Mitä kehokeinoja liikkeen kuvaamiseen löydät?
• Koeta sekä pitäen kameraa paikallaan, että kameraa liikuttaen.

Kuvausharjoitus 2: Syväterävyys

• Kuvaa ihmistä ja esineitä siten, että
• syväterävyysalue on pieni
• syväterävyysalue on suuri
• Miten tämä vaikuttaa henkilökuvissa?
• Kokeile esineitä kuvatessasi myös ns. makrokuvia, sen verran kuin objektiivi antaa myöten.

Kuvausharjoitus 3: Kuvakulmat

• Kuvaa ihmistä eri kulmista.
• Miten kuvakulma vaikuttaa kuvan tunnelmaan?
• Millaisissa tilanteissa näitä tehokeinoja voi käyttää ja mitä saavutetaan?
• Kuvaa
• Kohteen arvoa korostava kuva
• Kohteen väheksyvä kuva

Kuvausharjoitus 4: Sommittelu

Ota esimerkkikuvat seuraavista

• Kultainen leikkaus/kolmiosääntö
• Huomioi horisontti, jos mahdollista
• Pakopisteitä eri tilanteissa
• Kolmiosommittelua käyttäen
• Kolmio, kärki alas
• Kolmio, kärki ylös
• Kuva, jossa käytät luonnon raameja
• Täytä etuala (ota sama kuva myös ilman täytettä)

Otetaan sekä jpg- että raw-kuvat

Matematiikka

Matematiikka: terveyden matematiikkaa (kirja s. 301)

1. Tutustu kirjan tekstin ja esimerkkien avulla painoindeksiin ja sen laskemiseen.
   
   
2. Tee parityönä tai kolmen ryhmissä tehtävät 1, 2, 3, 4 ja 5 s. 305.
   
   
3. Pohdi/kokeile, miten paljon yhden kilon painonmuutos vaikuttaa painoindeksiin.
   
   
4. Tutustu myös kuntoindeksin laskuesimerkkiin sivulla 303 ja tee tehtävät 6 ja 7.
   
   
5. Pohdi, kannattaako kävelytestissä ’hyvän tuloksen saadakseen’ mennä mahdollisimman lujaa vai koettaa passailla syke mahdollisimman matalaksi (vrt. tehtävä 7)?
   
   
6. Pohdi myös, miksi kuntoindeksin määrityksessä on mukana näin monta muuttujaa. Mihin niitä tarvitaan? (”Ei mihinkään” ei riitä vastaukseksi tässä kohdassa)
   
   
7. Voit myös kokeilla nettilaskuria kuntoindeksin apuna, esim: kuntoindeksilaskuri, ja testata, miten eri arvojen muutokset vaikuttavat kuntoindeksiin.

Tee tehtävät paperille välivaiheineen, käymme ne vielä yhdessä läpi.

Huom! Edellisen tunnin laiskanläksyjä keränneet takarivin sankarit palauttavat tehtävät tiistaina.